
Nyt meillä sitten on koira. Kaiken sen perusteella, mitä olimme kuulleet kasvattajalta, Igorin piti olla tämän pentueen kaikkein rauhallisin koira, mutta ainakin minun oli vaikeaa kuvitella etukäteen, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Pari ensimmäistä päivää ovat olleet lähinnä tutustumista uusiin asioihin, ja ulkona on edelleen melko pelottavaa kaikkialla muualla paitsi pihakuusen alla. Pelottavinta ovat talomme ohi huristavat kuorma-autot, jotka ajavat kotikatuamme pitkin Munkkiniemen lumenkaatopaikalle. Nyt kahden vuorokauden jälkeen Igor on kuitenkin ilmiselvästi saanut roimasti enemmän itseluottamusta ja uskaltautuu tutkimusmatkoillaan asuntomme sisällä entistä pidemmälle. Äsken Igor kävi tutkimassa jo eteisen. Kaikkea piti nuuhkaista ja hieman maistaakin. Joka nurkka tutkittiin hyvin säntillisesti. Keittiössäkin käytiin jo pikaisesti kääntymässä aiemmin päivällä.
Vaikka Igor onkin perusluonteeltaan melko säyseä, niin myös hepulienergiaa ja vahvaa luonnetta löytyy roppakaupalla, silloin kun hän vain on hereillä. Viattoman ulkonäön ei saa antaa hämätä – tässä meillä on aito pystykorva, vaikka korvat vielä toistaiseksi lerpattavatkin. Siispä huolemme siitä, että olisimme saaneet itsellemme liian rauhallisen koiran, ovat jo kaikonneet. Igor on myös jo osoittanut ensimmäisiä merkkejä uroksen vaistoistaan, ensimmäisenä kohteena oma pehmojalkapallo. Muutama terävä haukahduskin on jo kuultu, mutta suurimman osan ajasta Igor on ollut kuin enkeli.
Vaikka olemmekin tähän asti keskittyneet lähinnä uuteen paikkaan kotiutumiseen, opeteltavien asioiden lista on pitkä, ja jotain olemme jo aloittaneetkin. Itse tarjouduin vapaaehtoiseksi totuttamaan Igorin aurinkolasipäisiin ihmisiin ja sähkökitaran ääneen. Eilen jo soiteltiinkin ensimmäiset soinnut unplugged. Igorkin kokeili, mutta ei saanut vielä kitaraa soimaan. Hampaat olisivat ehkä toimineet kieltä paremmin.
Tänään teimme pyykkäyksen yhteydessä ensimmäisen yksinoloharjoituksen, joka ei mennyt ihan putkeen, ja asiassa pitää edetä jatkossa varovasti askel kerrallaan. Tämän takia Igor saakin tulla tutustumaan yliopistomaailmaan jo heti ensi viikon alussa, mikä varmasti tekee hyvää myös sosiaalistumisen kannalta. Sosiaalistumisprosessi muihin koiriin on jo saatu alkuun, ja se sujui erittäin hyvin. Igor tosin tutustui noihin kahteen muuhun isoon koiraan turvallisesti Iinan sylistä käsin. Näiden kahden ensikohtaamisen perusteella Igor vaikuttaa hyvin sosiaaliselta ja uteliaalta muita koiria kohtaan, vaikka ei ollut koskaan aiemmin tavannut näin isoja lajitovereita. Igor on osoittautunut erinomaisen valloittavaksi persoonaksi myös ihmisiä kohtaan.
Hei onnea Igorille ja omistajille uudesta elämänvaiheesta! Juttujanne on aivan ihana lukea, kirjoitatte molemmat tosi hyvin ja on hauska päästä tutustumaan pikku koiraherraan tekstien kautta. Piti laittaa bloginne heti igoogleni etusivulle, että näkee aina milloin on tullut uusi juttu! Hauskoja Igor-päiviä teille toivottaa Kaisa
VastaaPoistaHaha! Myös Tuuma markkinoitiin meille "pentueen rauhallisimpana". Mä luulen että se on edelleen innokas vapaaehtonen jos Igor tarvii riehuttaa väsyksiin ;)
VastaaPoista-Liisa